keskiviikko, 3. syyskuu 2008

...ja masentuminen lihottaa

Stressinhallintakeinoni eivät ole kaksiset: kun jännittävän työpaikan löytäminen voisi antaa potkua opiskelutehtävien hoitamiselle, menenkin juhlimaan ennen aikojaan ja menetän päivän, jos toisenkin. Nyt pitää kääntää suunta radikaalisti, opiskelu jumittaa ellen ala kuntoilla. Tenttikirjaa ei voi lukea syysmyrskyssä polkua tallatessa, mutta erittäin hyvin kuntosalin juoksumatolla kävellessä. Siinäpä idea, toteutan heti huomenna!

Vaaka näytti nimittäin melkein 90 kg. En ole ikinä painanut lähellekään niin paljon, saati kuvitellut antavani kehon kasvaa tällaisiin mittoihin. Olenhan aina ollut lihomiseen taipuvainen, mutta myös liikkuvainen, ja saanut kilot pois nopeasti, niin sisko muisteli kannustaen. Alkoholiriippuvuus ei ole leikin asia, ja milleniumina alkanut sairastelu muutti kehonkuvaa sittenkin ratkaisevasti. Vai miksi olin niin yllättynyt kesällä pyörämatkojen jaksamisestani? Rapakuntoon meninkin heti fillarin kotiin jätettyä, kun en korvannut extreme- lajia toisella.

Luin hyvää lääkärikirjaa oikeasta ravinnosta ja söin silti pastaa klo 15 jälkeen, krapulaiseen oloon kun ei auttanut terveysruoka.  Hiilihydraatteja kuten leipää, tärkkelyspitoisia kasviksia ja makaronia ei tri Don Colbertin mukaan kannata tankata lounaan jälkeen, koska ne muodostavat kehoon rasvaa. Varoittaa jenkkitohtori kirjassaan "Terveydeksi!"(Kuva ja sana, Saarijärvi 1999) liian alhaisistakin kalorimääristä, sillä elimistön ei pidä antaa "luulla" olevansa nälkään kuolemaisillaan.  Painon pudotukseen ohjeeksi annettuja pienempiä aterioita onnistuu rakentaa kirjan lopusta löytyvän dieetin avulla. Siinä ruoka-aineyhdistelmät aterioille valitaan "pakettivaihtoehdoista". Nyt löysin helpon noudatettavan! Vähimmäismäärä liikuntaa on kirjan mukaan kolmesti viikossa puolen tunnin kävely, mutta minun ei pidä tyytyä siihen! Itsellänihän on enemmän kuin 15 ylikiloa. Colbert korostaa oikeiden rasvojen käyttämistä, lääkäri määrää mm. ruokalusikallisen pellavansiemenöljyä päivittäin laihtujalle, ja sokerin välttäminen on selviö.

NÄIN LAIHDUT, 7 OHJETTA, Don Colbert

 1)Syö aamiaista kuin kuningas, lounasta kuin prinssi ja päivällistä kuin kerjäläinen. Syö vain klo 19 asti

 2)Nauti hyviä rasvoja: maapähkinöiden, avokadon, oliivi- ja pellavansiemenöljyn.

 3)Päivittäin riittää 1000-2000 kcal.

 4)Älä syö hiilihydraatteja: leipää, pastaa, tärkkelyskasviksia klo 15 jälkeen.

 5)Tee reipas kävelylenkki 3-4 kertaa viikossa, puoli tuntia kerrallaan.

 6)Vältä sokerista syötävää.

 7)Noudata kirjan proteiini-hiilihydraatti-rasva-dieettiä päivittäin. Ohjelma kontrolloi insuliinin tuotantoa kolmen ruoka-aineryhmän tasapainosta huolehtimalla. Naiselle riittää kolme pakettia kustakin ryhmästä aterioilla ja 1 pkt välipalana sekä illalla. Proteiinipaketteja ovat  mm. 45 g kalaa, 30 g kalkkunanlihaa tai 50 ml vähäasvaista raejuustoa. Hiilihydraatteja paketillinen tulee puolikkaasta omenaa, 300 ml parsakaalia ja 65 ml kaurapuuroa. Rasvapaketteja ovat 3 mantelia, 6 maapähkinää ja 5 ml oliiviöljyä. 

Lisäksi: Vähennä tärkkelyspitoisten kuten leivän, pastan ja banaanien syömistä. Lisää vähätärkkelyksisten kasvisten: pinaatin, kaalin, lehtisalaatin, parsa- ja kukkakaalin sekä vihreiden papujen osuutta ruokavaliossa. Valitse mieluumin hedelmä kuin mehujuoma, ja käytä etikkapohjaista salaatinkastiketta. Tällä dieetillä onnistun, uskallan luvata itselleni. Tämänpainoiselle sopii muuttaa keittokomero ruokalaboratorioksi: syötävät punnitaan ja mitataan pienille lautasille kellontarkasti. Tästä se alkaa!

 

tiistai, 26. elokuu 2008

Rakastuminen laihduttaa

Tapahtui "vanhanaikainen": kohtasin sen oikean(se ei haittaa, ettei mies vielä tunnusta sellainen olevansa)ja oitis motivaatio laihduttaa löytyi uudestaan! Vaikka ei vielä ole sen todennäköisempää oikeasti rakastua kuin todella laihtua, samassa paketissa homma saattaa toimia. Minä ainakin näin nälkää aamuun asti miehen ensi kerran tavattua, oltuani ystävän synttäreitä juhlimassa. Ensisilmäys vaikutti aineenvaihdunnallisen ilmiön: jätin ahmimatta ennen nukkumaanmenoa. Aamulla keitin täysjyväriisiä kotiviini(kyläviini)krapulan oireisiin ja join paljon vettä. Raittiuspäätöstäkään ei nyt ole vaikea tehdä, kun on vähänkin toivoa puhelimeen tallennetun numeron muuttumisesta käytetyimmäksi...

Ylipainoinen ystävä tuhahti ettei aio muuttaa olomuotoaan miehen takia, vaikkei lihavana olisi monenkaan "tyyppiä". Kolmekymppistä ei vielä hetkauta terveysriskien takia kuntoilemisen tärkeys. Itse olen ripustanut diabetesliiton mittanauhan eteiseen kellon päälle muistuttamaan vyötärölleni kertyneistä lukuisista senteistä. Kyllä lähtee! Tarjosin kylääntulleelle lampaanlihapyörykän ja parsaa, ruisleivällä juustoa ja tomaattia. Muutaman tunnin kuluttua vierailin itse toisaalla: pieni kulhollinen pastaa oli sopiva välipala. Päivälliseksi söin vasta nälän tultua riisin loput ja ruisleipää. Päivän ruokavalio olikin lähes täydellinen salaattiannoksineen, ja ruokakaupasta kannoin lisää vihreää sekä puolukoita. Viiniä ei edes tee mieli, faktatieto alkoholiannoksen sisältämästä kalorimäärästä meni viimein perille! Jos olen piankin mitä syön, muutun vihreäksi...Voisiko se olla rakkauden väri?

keskiviikko, 13. elokuu 2008

Uusi alku ratkaisee kun katkaisee

Antakaa viiniä murheellisille, kehottaa Pyhä kirjakin, mutta minä olen nauttinut punaista aina väsyneenä, siis käyttänyt rentoutumiskeinona. Työni epäpätevänä sijaisena on kylläkin rasittavaa ja kilpasiskoja löytyy joka paikasta, mutta överiksi on välillä mennyt pikarin kallistelu.

Hassua, että pokkariromaani alkoholistin tyttären lapsuudesta kosketti. Koululainen väsyi löytämään äitinsä joka päivä töiden jälkeen pullon kanssa sohvalta. Lapsi oppi tietämään, monesko lasillinen vaikuttaa "luvan mihin vain", muttei merkitse vielä täydellistä unohdusta. Minulla on sama harrastus...

Kaksi iltaa olen nyt kokeillut pidättäytyä viinistä kokonaan, vaikka en uskokaan totaalikietäytymiseen eli absolutismiin. Tänäkin iltana ainoastaan ylensöin, mutta en edes lihaa, vaan juustoa ja tomaattisipuliriisiä. Sentään kastuin kotiin bussilta kävellessä, kauimmaiselta pysäkiltä vielä. Aamun stepperillä tehty laihtumislupaus oli ollut heikko töissä haistetun pullantuoksun ja yökön kokkausten edessä. Oli kai helppo repsahtaa lisää...

Minun pitäisi aloittaa nestepaastolla, edes parin päivän ajan ruoasta kieltäytyen. Kun edes hedelmädieetin pitäisin...Ystävän neuvokaan ei ole huono, hän ainoastaan lisäisi liikuntaa minuna. Toisaalta joku muistutti ravinnon merkitsevän enemmän, ja onhan se loogista. Opaskirjanikin korostaa, että nimenomaan rasva varastoituu niin tiukkaan, että vain aerobinen eli pitkäkestoinen kuntoilu; säännöllisesti ja yli 20 minuuttia kerrallaan sykkeen ollessa "high enough", polttaa sitä pois. Rasvaa kannattaa välttää, kuten äidin kaalisoppadieetissä: kaalia, sipulia, porkkanaa ja herneitä keittona, vain musta täysjyväruisleipä sallittu. Siihen ei ole vielä luonto taipunut...vaikka mittanauha hälyttää kriittisen rajan reilusti ylittyneen.

Onhan tämä hyvä alku. Breikki. "Keski-ikäiseksi tukevaksi naiseksi" nimittänyt em. frendi sai minut pahoilla mielin tiedostamaan tilani. Kyllähän 080808 oli merkkipäivä: I AM AN ALCOHOLIST!

tiistai, 22. heinäkuu 2008

Vapaapäivien jätemaha

Vyötärönlevitykseen johtanut tapahtumasarja: 1)Grilli-illan vietin rannalla istuskellen : tarjolla grillitassuja, juustoleipiä, sipulia ja paprikaa, valkoviiniä ruokajuomana. 2) Laivaristeilyllä nautin kunnon aterian, välipaloja ja vain lasillisen viiniä. Turistikävelyllä hengästyttiin! 3)Paluuilta: tuhosin "tuontijuomia" vähemmän hillitysti, mutta kivassa seurassa. Oltiin kävelyllä ennen siirtymistä sisätiloihin, pääosassa sentään keskustelu eikä tarjoilu. 4)Vieraiden mentyä aurinkoa ottamalla hankittuun nälkään lapioin halukkaasti krapulapitsaa. Iltapäivällä pokkaria lukiessa ahmin myös sipsejä ja punkkua.

Kolmannella vapaapäivällä alkanut viikko käynnistyy vatsavaivojen takia valvomisella, syynä nk. jätemaha. Sellaiseksi kutsutaan liian täyden vatsan sulamista vaivoin ulosteeksi, epäilemättä ison osan ravinnosta varastoiduttua rasvakudokseen. LÄSKIÄ, YÖK!

Silti on kannustettava itseään "nousemaan suosta": huomenna on uusi päivä, mitä korjaavia liikkeitä onnistunkaan tekemään?! Vaikka vapaapäivän kyseessäollessa kuntopyörän kaloriohjelmassa kunnon lukemia ruutuun...

keskiviikko, 16. heinäkuu 2008

Tasapaksu versus 90-60-90

Miten kaukana onkaan meikätytön täysi mitta universumin viimeksi kauneimman ohukaisen klassisiksi  mainituista ympärysmitoista?!

Siinä missä missi ostaa tissiliivit rinnanympäryksen 90 cm mukaan, oma mittanauhani venyy n.10 senttiä pitemmälle. Saman verran mittaan vyötäröltä, ja lantiolta saan yhtä suuren lukeman. 102-102-102 on miss fatness tänään, kun eilisen syöpöttelyn jälkiä koettaa korjailla kuntosalille konttaamalla. Suihkun jälkeen olisi tarkoitus pyöräillä töihin yövuoroon!

Kaverikundi ehdotti, että kiinteytyisin vain keskeltä, enkä ainakaan rintojen antaisi pienentyä! Sepä ei olekaan opaskirjani mukaan mahdollista."Liikunta ei edistä rasvankäyttöä paikallisesti vaan yleisesti vapauttamalla hormoneja, jotka kulkeutuvat verenkierron mukana kaikkialle elimistöön. Liikunta kylläkin kehittää rasvatonta kudosta, joka vaikuttaa aineenvaihdunnan vilkkauteen.

Tärkein viesti Deborah Bullin kirjassa "The vitality plan"(kustannus Mäkelä, Karkkila)on, että syömättä ei laihdu oikealla tavalla!Eikä hiilarittomalla dieetillä! Tosiasia on, että "elimistö pyrkii aina ensi sijassa suojaamaan aivoja. Aivot tarvitsevat polttoaineekseen glukoosia hiilihydraateista. Rasvaa ei voida muuntaa glukoosiksi." Kirja kehottaa: Nauti ruokia, joissa on runsaasti hiilihydraatteja, mutta vähän rasvaa: täysjyvämuroja,- leipää,- pastaa ja - riisiä. Pavuissa ja hedelmissä(kuivatuissakin)sekä marjoissa on myös kuitua. Kun vielä vähennät kilokalorimäärää 250 kcal päivässä, kiinteydyt!Lihakset painavat enemmän kuin rasva, mutta vievät vähemmän tilaa...